Haavoja kyynärtaipeessa, ranteessa, polvessa.

En usko aitoihin tunteisiin. En usko kuin saippuaoopperatunteisiin ja ihmisen kykyyn rakastaa kuin itse itseään. Silti tiedän, että poikkeus on. Poikkeus on omat tunteeni sitä kohtaan. Se on ihan aidosti ihminen, jota rakastan. Toivoisin niin, että tämä jatkuisi ikuisesti... Tiedä häntä... Ehkä sillä ei ole väliä. Ehkä väliä on eniten sillä, että nyt on hyvä olla.

Olen kännissä. Olen juonut, noh, en edes kovin paljon mutta omalle viinapäälleni kerrassaan tarpeeksi. Kohta pitäisi olla hereillä, on näyttely korian kanssa. Ihan epävirallinen vaan, mutta kuitenkin.. Olisi mahtavaa voittaa. Katsoo nyt.. Ei me voiteta, tiedänn sen kyllä.